3-v. ja harrastamaan?

Tämän päivän pohdinnaksi nousi pikku-neitimme mahdollinen harrastaminen.
Alkuun hieman taustatietoja;

Tammikuussa 3 täyttänyt Oona-neiti päätti eräänä maaliskuisena päivänä, että haluaa luistelemaan. Mulla ei ollu käyny pienessä mielessäkään viedä niin pientä vielä luistelemaan, itse kun opin kyseisen taidon vasta kouluun mentyäni..No, onneksi löytyi serkun vanhat harjoitusluistimet kaappien kätköistä ja päästiin jäälle. Ajattelin opettelun vievän aikaa ja pelkäsin luvassa olevan huutoa ja hampaiden kiristelyä sekä luistimien heiton romukoppaan... MUTTA EHEI: ensimmäisen 15 minuutin jälkeen Oona luisteli ITSE ilman tukea. Vauhtihan ei ollut päätä huimaava ja kaatumisiakin tuli, mutta eteenpäin meni ja kivaa oli!

Vielä saman päivän aikana luistelemaan piti lähteä toistamiseen ja tulos oli tämä:

En nyt tiedä oppivatko kaikki lapset näin nopeasti vai onko kyseessä luonnonlahjakkuus, mutta äiti ainakin oli hirmuisen yllättynyt ja ylpeä omasta pikku-luistelijastaan..

No niin, takaisin aiheeseen! :D Tämän ensimmäisen päivän jälkeen luistelemassa käytiin päivittäin aina mahdollisuuden tullen ja sään salliessa. Kovin kauaahan tätä lystiä ei kestänyt, kun jäät jo sulivat. (vaikkei se kevät kunnolla ole vieläkään tullut. mur.) Ja jäiden sulettua Oona alkoi puhumaan rullaluistelusta ja jäähallille menosta (kuka sille on niistäkin kertonut!?!?), ja jos ei nyt aivan päivittäin niin viikottain tuosta aiheesta on kotona puhuttu..

Nyt minulle sitten selvisi, että Vaasan Luistinkerho järjestää toukokuun ajan (1krt/vko) kestävän luistelukoulun kaiken ikäisille ja taitoisille luistelijoille tai luistelusta kiinnostuneille. TIETENKIN MÄ VIEN OONAN SINNE!! :) Saa tyttö kokeilla, että miltä se tuntuu ja kasvattaa jo hankittuja taitojaan :)

Mutta sitten fb-päivitykseni sai palautetta kuten "valmistaudu 130€:n kk-maksuihin..." ja "toivotaan, että se jaksaa sitten kans käydä siellä :) Ite en oikeen jotenkin laittaisi tämän ikäistä mihinkään harrastuksiin, mutta se on tietenkin vain mun mielipide, ja tiedän, että jotkut 3-vuotiaat jo on joka ilta jossain harrastuksissa. Vaikka en mä sitä oikeen ymmärrä, kun jo pienestä pitäen pitää olla kaikkea aktiviteettia, niin unohtuuko tuollaises "jokailtajossainharrastuksessa" se arki kokonaan? Mutta joo, eihän tuollainen lyhyt "kurssi" nyt oo tietenkään sama asia ollenkaan, meni vähän aiheen vierestä :D"

Pakostakin tuli nyt sitten mieleen, että pitäisikö mun jättää antamatta mahdollisuus kokeilla harrastusta omalle lapselleni A) siksi, että se saattaa joskus tulla kalliiksi, jos lapsi innostuu, kehittyy ja alkaa kilpailla tai B) siksi, ettei noin pienen kuuluisi vielä harrastaa mitään?? 

Miksei 3-vuotias voisi harrastaa? Mä en aio olla se kamala äiti jään/ kentän laidalla, joka kirkuu jos lapsi epäonnistuu tai ei voita.. Mä en halua pakottaa omaa lastani mihinkään harrastukseen, mitä se ei itse halua tehdä.. Mä haluan olla se äiti, joka kannustaa harrastamaan sellaista, mihin löytyy kiinnostus ja motivaatio. Onko 3-vuotiaalla sitten motivaatiota tai kestävää kiinnostusta -ei välttämättä, mutta eipä mun kukkaro tuon yhden kuukauden kurssista paljoa kevene, jos nyt rahallisesti ajatellaan (+ mikä harrastus ei maksaisi tänä päivänä?) Enkä jaksa uskoa, että meidän arki menee pilalle kerran viikossa harrastamisesta.. Haluaisin kovasti tarjota Oonalle erilaisia mahdollisuuksia ja "avartaa maailmaa", hän voi sitten isompana valita mieluisan, pidempiaikaisen harrastuksen, mikäli niin tahtoo! Ilmoitin jo Oonan sinne kurssille. piste.


(P.S. tuossa tekstin lopussa on nykyään tommonen "luettu"-boksi, johon voi ruksata, mikäli on vaivautunu jonkin tekstin lukemaan ;P kiitos! )